Tervetuloa seuraamaan miekkailuottelua! Miekkailuottelut ovat nopeita, taidokkaita ja jännittäviä tapahtumia, mutta lajia harrastamattomien on usein vaikea seurata niitä. Tästä vihkosesta on toivottavasti apua ottelun seuraamisessa.

Ottelun kulku

Ennen ottelua miekkailijat asettuvat kumpikin omalle puolelleen miekkailualuetta. 14 x 2 metrin kokoinen miekkailualue on helppo erottaa, sillä se on messinkiä tai jotain muuta sähköä johtavaa materiaalia lattiaosumien havaitsemiseksi. Alueen keskellä on keskiviiva ja sen kummallakin puolella kahden metrin päässä miekkailijoiden aloitusviivat. Näistä viisi metriä taempana ovat takarajat. Tällä alueella miekkailijoiden täytyy pysyä ottelun aikana. Jos miekkailija menee yli sivurajan, ottelu katkeaa ja hän joutuu luovuttamaan metrin aluetta. Jos miekkailija menee yli takarajan, saa vastustaja pisteen.

Ennen ottelua tuomari tarkastaa miekkailijoiden aseiden toimivuuden ja miekkailijat varmistavat keskenään, ettei osumavalo syty pistettäessä vastustajan kädensuojaa. Valmistelujen jälkeen miekkailijat tervehtivät toisiaan, tuomaria ja yleisöä kohottamalla miekkaa.

Miekkailutuomari käyttää joko suomen-, ruotsin- tai ranskankielisiä komentoja. Jos miekkailijat eivät ole varoasennossa oman aloitusviivansa tuntumassa, voi tuomari komentaa heidät paikoilleen en garde- tai paikoillenne –komennolla. Tämän jälkeen tuomari kysyy kilpailijoilta ovatko nämä valmiit eli prets tai oletteko valmiit, jolloin miekkailijat yleensä nyökkäävät tai vastaavat lyhyesti.
Ottelu alkaa allez- eli alkakaa-komennolla. Miekkailijat jatkavat kunnes tuomari sanoo halt tai seis. Tuomari voi keskeyttää ottelun mm. toisen miekkailijan poistuessa alueelta, miekkailijoiden törmätessä, otteluajan loppuessa tai yleisimmin jommankumman miekkailijan pistäessä toista.

Miekkailualueen laidalla oleva merkitsinlaite näyttää osumat. Miekkailijat on kytketty laitteeseen johdoilla. Vihreän valon syttyessä piston on tehnyt vasemmanpuoleinen miekkailija ja punaisen syttyessä oikeanpuoleinen. Se että valo syttyy, ei välttämättä tarkoita sitä, että miekkailija saa pisteen, sillä pisto voi olla väärin annettu esimerkiksi ottelualueen ulkopuolelta tai halt-komennon jälkeen. Punainen ja vihreä valo voivat myös syttyä yhtä aikaa, jolloin kumpikin miekkailija saa pisteen. Oteltaessa säilällä tai floretilla valkoinen valo tarkoittaa sitä, että pisto on osunut jonnekin muualle kuin hyväksyttävälle osuma-alueelle.

Jos tuomari hyväksyy piston, saa piston tehnyt miekkailija pisteen. Miekkailuottelut käydään yleensä joko 5 tai 15 pisteeseen. 5 pisteen ottelu kestää kolme minuuttia ja 15 pisteen ottelu kolme kertaa kolme minuuttia minuutin tauoilla. Miekkailukisoissa otellaan yleensä aluksi neljän-kuuden hengen alkulohkoissa kaikki kaikkia vastaan viiteen pisteeseen. Tämän jälkeen alkaa suora uloslyöntikilpailu, jossa otellaan 15 pisteeseen ja häviäjä putoaa pelistä. Joskus koko kisa otellaan kaikki kaikkia vastaan –periaatteella.

Ottelun jälkeen miekkailijat tervehtivät toisiaan kättelemällä vapaalla kädellä.

Eri aseet

Miekkailua harrastetaan kolmella aseella: kalvalla, säilällä ja floretilla. Aseilla on paljon yhteistä, mutta myös ratkaisevia eroja. Kaikki kolme asetta ovat olympialajeja.

Kalpa:
Kalpa on pistomiekka. Miekan kärjessä on painonappi, joka antaa piston yli 750 gramman painalluksesta. Osuma-alueena on koko vartalo päästä varpaisiin. Miekkailijat voivat koettaa osua toisiinsa vapaasti kumpi ensin ehtii. Kalpa on lajeista yleisin ja yllä oleva teksti kuvaa nimenomaan kalpaottelua. Kalpa on vanhan kaksintaistelumiekan jälkeläinen.

Säilä:
Säilä eroaa muista kahdesta miekasta eniten siinä, että se on lyömämiekka. Sillä voi siis saada pisteitä paitsi pistämällä vastustajaa, niin myös lyömällä häntä miekan terällä tai lappeella. Osuma-alueena on ylävartalo vyöstä ylöspäin, siis myös pää ja kädet. Säilällä miekkailtaessa on voimassa etuoikeussääntö eli ensin hyökänneellä on etuoikeus pistää ellei vastustaja saa hyökkäystä torjuttua. Käytännössä katsojan kannattaa seurata tarkasti tuomarin päätöksiä piston jälkeen nähdäkseen oliko pisto hyväksytty vai ei. Säilä on vanhan ratsuväen miekan jälkeläinen.

Floretti:
Floretti on kevyempi pistomiekka kuin kalpa. Miekan kärjessä oleva nappi painuu pohjaan yli 500 gramman painosta. Osuma-alueena on keskivartalo, siis eivät pää, kädet eivätkä jalat. Floretissa on voimassa samankaltainen etuoikeussääntö kuin säilässäkin eli miekkailijan on voitava torjua vastustajan hyökkäys ennen omaa hyökkäystä. Floretti on vanhan harjoitusmiekan jälkeläinen.

(Artikkelin on kirjoittanut Keski-Suomen Állezin Tommi Pitenius)